Kaste

Olen kristitty, koska minut on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja uskon ja tunnustan Jeesuksen pelastajakseni ja Herrakseni.  Moniuskonnoistuvassa Suomessa on hyvä ja tarpeen tunnustautua kristityksi.

Kaste toimitetaan kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä esimerkiksi kirkossa tai kotona. Kastetilaisuudesta sovitaan seurakunnan kirkkoherranvirastossa tai soittamalla papille.

Vanhemmat miettivät huolellisesti lapselleen vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja ev.lut kirkon jäseniä.  Kummit ovat kastettavan "hengelliset vanhemmat", aikuiset ystävät, esimerkki ja esirukoilijat, jotka pitävät yhteyttä kummilapseen halki vuosien.  Kasteesta ilmoitetaan myös kirkossa jumalanpalveluksessa noin viikko kastetilaisuuden jälkeen ja silloin rukoillaan kastettujen puolesta.

Myös nuori ja aikuinen voivat saada kasteen mikäli heitä ei ole kastettu.  Kasteesta ja sitä edeltävästä opetuksesta sovitaan papin kanssa.

Kristityn koko elämä on kasteen merkitsemää.  Hän muistaa, kenelle kuuluu ja elämän matkassa on suoja ja turva pahuutta vastaan.  Sellaiselle, joka tuntee menettäneensä yhteyden Jumalaan ja uskon, kaste on armollinen kutsu palata yhteyteen ja uudistumaan uskossa.

 

Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi ja sukunimilaki

Vuoden 2019 vaihteessa sukunimilaki muuttui ja toi mukanaan uusia käytäntöjä.

 

Mikäli haluatte kasteen yhteydessä rekisteröidä lapsen isän sukunimelle, tulee isyyden vahvistaminen näkyä jäsentietojärjestelmässämme.  Isyyden tunnustamien ei vielä merkitse isyyden vahvistamista.   Mikäli isyyden tunnustaminen on hoidettu neuvolassa, lähtevät tunnustamisasiakirjat  lastenvalvojalta maistraattiin aikaisintaan kuukauden kuluttua lapsen syntymästä.  Tämä johtuu siitä, että  tunnustaminen on mahdollista peruuttaa viimeistään 30. päivänä syntymästä.  Tämän jälkeen maistraatti vahvistaa isyyden.   Isyyden vahvistus palautuu maistraatista yleensä lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen.  Mikäli kastetta tallentaessamme isyyden vahvistaminen ei näy jäsentietojärjestelmässämme,   joudumme rekisteröimään lapsen äidin sukunimelle.  Vanhemmat voivat jälkikäteen muuttaa lapsen sukunimen maistraatissa.

Suosittelemme, että valitsette kasteajankohdan aikaisintaan kahden kuukauden päähän lapsen syntymästä, jolloin voitte heti rekisteröidä lapsen isän sukunimelle.  Kastetilaisuudesta sovittaessa on hyvä vielä tarkistaa nimiasia kasteen toimittavan papin tai kirkkoherranviraston työntekijän kanssa.

Kastetilaisuus Hakoniemen kirkossa
Kastetilaisuus Hakoniemen kirkossa
Kastepäivä on iloinen juhla. Minut on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kastepäivä on iloinen juhla. Minut on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Kummius on luottamustehtävä. Vanhemmat valitsevat lapselleen kummeiksi tärkeät aikuiset. Jokainen löytää oman tapansa olla kummi. Kastetulla lapsella tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi.

Kummien valinta ja tehtävät

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku

Lapsikaste on luterilaisessa kirkossa tavallisin tapa liittyä kirkon jäseneksi, mutta kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa. 

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä