Kasteen järjestäminen

Kastepäivä on tavallisimmin lauantai tai sunnuntai, mutta muinakin viikonpäivinä voidaan viettää kastejuhlaa. Pappi huolehtii siitä, että kasteen lisäksi myös tilaisuuteen liittyvät viralliset asiat tulevat hoidetuiksi. Kirkkojärjestyksen mukaan lapsi tulisi kastaa kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lue tästä ohje avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen kastetilaisuuden järjestämisestä.

Ristiäispaikan päättäminen sekä papin varaaminen

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa.

Pappi varataan yleensä oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta tai soittamalla suoraan haluamallenne papille. On myös mahdollista pyytää muun seurakunnan tuttua pappia kastamaan. Papin kanssa sovitaan kastepaikka ja keskustellaan ristiäisiin liittyvistä asioista.  Papin kanssa valitaan kastetilaisuuden virret, sovitaan avustamistehtävistä, kuten Raamatun ja rukousten lukemisesta, sovitaan kummeista ja käydään läpi tilaisuuden kulku.

 

 

Nuoren tai aikuisen kasteen järjestäminen

Nuoren ja aikuisen kaste vastaa myös konfirmaatiota, jota edeltää luterilaiseen uskon perehtyminen rippikoulussa ja jossa lapsikasteessa lahjoitettuun uskoon haetaan vahvistusta. Esimerkiksi rippikoulun aikana kastetulla nuorella on kuitenkin oikeus osallistua yhteiseen konfirmaatioon rippikouluryhmän kanssa.

Nuoren ja aikuisen kaste toimitetaan kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia. Toimituksessa tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa (esimerkiksi kummit). Kastettava pukeutuu yleensä valkoiseen albaan. Hän tunnustaa kasteen yhteydessä kirkon uskon lukemalla uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

 

Miksi on hyvä, että kastetaan? Katso video.

 

 

 

Hyvät vanhemmat,

Uusi sukunimilaki toi mukanaan uusia käytäntöjä. Erityisesti tämä koskee kastettavaa lasta, joka syntyy avioliiton ulkopuolella ja  halutaan rekisteröidä kasteen yhteydessä isän sukunimelle. Lue tästä ohje kasteajankohtaan valintaan.